Bablo – Iisalmesta estradeille ja televisioruutuihin
Marko Junnilainen, paremmin tunnettu taiteilijanimellä Bablo, syntyi 29. huhtikuuta 1968 Iisalmessa. Hän on suomalainen iskelmä- ja rocklaulaja, joka tuli tunnetuksi 1990-luvulla persoonallisella äänellään ja tulkinnallaan, jossa yhdistyvät suomalainen melankolia ja bluesin vaikutteet.
Portailla alkanut tarina
Bablon ura sai yllättävän alun syksyllä 1990 Helsingin yössä. Vexi Salmi kuuli sattumalta nuoren miehen laulavan bluesia Café Metropolin portailla, itseään kitaralla säestäen. Salmi pysähtyi, kuunteli ja näki lahjakkuutta, joka ei saanut jäädä kadun varjoihin. Kohtaamisesta sovittiin tapaaminen, joka johti parin singlen levyttämiseen ja uran käynnistymiseen.
Kappaleita jotka jäivät mieleen
Bablon tunnetuimpia kappaleita ovat ”Paikka auringossa”, ”Taivas sinivalkoinen” (suomennos Tom Waitsin ”Jersey Girlistä”), ”Kauas vuorten taa” (versio Whiskey in the Jarista), ”Mies joka ei koskaan tanssi”, ”Missä taivas kohtaa maan” ja ”Reissumies”. Taivas sinivalkoinen nousi erityiseen suosioon televisiosarjan tunnuskappaleena.
Kultakurkut ja lavat takaisin elämään
1990-luvun loppupuolella Bablo vetäytyi hetkeksi julkisuudesta, mutta jatkoi musiikintekoa. Vuonna 2001 julkaistiin albumi Taivas sinivalkoinen, ja samalla alkoi yhteistyö Eero Raittisen, Harri Marstion ja Esa Elorannan kanssa. He muodostivat Kultakurkut, ja samanniminen albumi julkaistiin tammikuussa 2002.
Ääni myös ruudussa
Bablo on tunnettu myös ääninäyttelijänä. Hän antoi äänensä Kuningas Bohanille videopelissä Heavenly Sword (2007) sekä Opettaja Pöllölle lasten sarjassa Franklin ja ystävät vuosina 2011–2013.
Monta roolia – laulaja, kauppias ja hevosmies
Laulamisen lisäksi Bablo on toiminut rautakauppiaana ja on intohimoinen hevosmies. Hänen uransa on osoitus siitä, kuinka musiikki, arki ja lavojen loiste voivat kulkea käsi kädessä – ja kuinka lahjakkuus voi löytyä kadunkulmasta, kun vain joku pysähtyy kuuntelemaan.
Tämä julkaisu on osa verkkopohjaista arkistointihanketta, joka kokoaa talteen maakunnallista lähihistoriaa ja paikallista kulttuuriperintöä. Tämä sivusto ei ole yhteydessä alkuperäisen Karjalan Maa -lehden kustantajiin tai oikeudenomistajiin.