Joensuun torin Marttakahvio – kolmekymmentä vuotta piirakoita ja perinnettä
Heikki Ignatius, Karjalan Maa
Joensuun torilla sijaitseva Marttakahvio juhlii 30-vuotista taivaltaan. Pohjois-Karjalan Marttojen ylläpitämä kahvila on vuosien varrella noussut osaksi kaupunkikuvaa ja torikulttuuria, elävöittäen kesäistä Joensuuta talkoovoimin ja tuoreen karjalanpiirakan tuoksulla.
Piirakkapaja täydensi kahviota
Vuonna 1992 Marttakahvion tueksi perustettiin piirakkapaja, jossa leivotaan kesäkauden aikana noin 35 000 karjalanpiirakkaa. Viime kesänä pajassa työskenteli 394 marttaa 43 eri yhdistyksestä. Viiden leipurin, kahvilatyöntekijöiden ja lukuisten talkoolaisten voimin syntyy piirakoita niin myyntiin kuin tilauksesta – ennätys on ollut jopa 633 piirakkaa päivässä.
Idea tyhjälle torille
Marttakahvion alku juontaa juurensa vuoteen 1974, jolloin Pohjois-Karjalan Marttojen aivoriihessä pohdittiin uusia tulonhankintakeinoja. Agronomi Kaija Puolanne ehdotti torikahvion perustamista, innoituksena Lappeenrannan torin vohvelikoju. Silloinen Joensuun tori oli hiljainen ja vailla palveluja, joten uusi kahvio toi eloa sen arkeen.
Ensimmäinen kahviokoju oli yksinkertainen ja raskasrakenteinen – niin raskas, että sen etuluukun nostamiseen vaadittiin kaksi ihmistä. Illalla koju piti vielä vetää pois torilta. Sittemmin kahviota on kehitetty asuntovaunuista pysyvään rakennukseen, jonka rakentamiseen Joensuun kaupunki antoi luvan noin 15 vuotta sitten.
Kahvio ja piirakkapaja työllistävät
Kahvilassa työskentelee kesäisin vakituisten lisäksi opiskelijoita kesätyöntekijöinä. Tänäkin vuonna hakemuksia tuli noin viisikymmentä, vaikka paikkoja ei edes mainostettu. Yhteensä 15 kesätyöntekijää työskentelee kahviossa kolmesta viikosta kahteen kuukauteen. Piirakkapajan puolella neljästä viiteen talkoolaista leipoo piirakoita arkipäivisin. Suosituin tuote on riisipiirakka, mutta myös perunatäyte kuuluu valikoimaan.
Marttajärjestön perintö elää
Marttajärjestö sai alkunsa vuonna 1899 nimellä Sivistystä kodeille. Nimen vuoksi tsaarilta ei herunut perustamislupaa, joten nimeksi keksittiin Martta. 1907 järjestö sai valtion tunnustuksen ja 1924 kieliriita jakoi sen suomen- ja ruotsinkielisiin yhdistyksiin. Marttojen jäsenmäärä huipentui 1960-luvulla lähes 100 000 jäseneen. Nykyisin marttoja on yhä yli 50 000, jotka toimivat 1600 yhdistyksen ja kerhon kautta.
Pohjois-Karjalan Marttapiiriin kuuluu 159 yhdistystä ja 19 kerhoa, joiden yhteinen jäsenmäärä on yli 4000. Myös miesmartat ovat nykyään osa toimintaa, ja Joensuussa toimii esimerkiksi Akateemiset Harrasmartat.
Kahvio jatkaa syksyyn saakka
Marttakahvio toimii vappuviikosta syyskuun puoliväliin. Tänä vuonna se sulkee ovensa sadonkorjuujuhlien myötä. Marttapiirin toimisto ja kahvileipien leivontaan käytetty keittiö sijaitsevat torin laidalla Pakkitalossa.
Marttakahvion historia kertoo sitoutumisesta, yhteisöllisyydestä ja arjen makujen säilyttämisestä osana pohjoiskarjalaista kulttuuria – yksi piirakka kerrallaan.
Artikkelin on alun perin kirjoittanut Heikki Ignatius Karjalan Maa -lehteen. Tämä julkaisu on osa verkkopohjaista arkistointihanketta, joka kokoaa talteen maakunnallista lähihistoriaa ja paikallista kulttuuriperintöä. Tämä sivusto ei ole yhteydessä alkuperäisen Karjalan Maa -lehden kustantajiin tai oikeudenomistajiin.