Kyläkouluista jäljellä enää neljännes – kiinteistöt etsivät uutta elämää Pohjois-Karjalassa
Karjalan Maa, Perjantaina 6.5.2005 N:o 50
SE, Karjalan Maa
Pohjois-Karjalassa kyläkoulut ovat kohdanneet viime vuosikymmeninä kovan kohtalon. Kun oppilasmäärät olivat huipussaan, maakunnassa toimi pitkälti yli 400 kyläkoulua. Lukuvuonna 2004–2005 peruskouluja oli jäljellä enää 139, joista ala-asteita 111. Käytännössä vain noin neljännes kyläkouluista on enää varsinaisessa koulukäytössä.
Uusi elämä koulurakennuksille
Vaikka koulujen ovet ovat sulkeutuneet, rakennukset eivät ole jääneet tyhjilleen. Monille kiinteistöille on löytynyt uutta käyttöä kylätaloina, yritystilana tai vaikkapa kudonta- ja harrastustoiminnan keskuksina.
Esimerkiksi Kontiolahden Mönnin kyläkoulu on muutoksen onnistunut esimerkki. Se toimii nykyään kylätalona ja tarjoaa tiloja kansalaisopistolle sekä kylätoiminnalle.
Suhmuran koulu taiteen tyyssijaksi
Pyhäselän Suhmurassa vanha koulurakennus on suunnitteilla muutettavaksi kudonta- ja taideharrastajien käyttöön. Tekninen lautakunta suhtautuu myönteisesti ja valmistelussa on kokonaissuunnitelma, jonka avulla koulukiinteistö saataisiin tehokkaaseen ja kestävään käyttöön.
Nurmeksen kyläkoulukato
Nurmeksen tilanne kertoo kyläkouluverkoston romahduksesta: yli 30 kyläkoulusta on jäljellä enää viisi. Jos kaupunginvaltuuston linjaus pitää, lukuvuonna 2006 kyläkouluista olisi toiminnassa enää Ylikylän koulu. Kaupunki on onnistunut myymään tai vuokraamaan tyhjentyneet koulukiinteistöt paikallisten käyttöön – esimerkkinä Uuron koulun muuntuminen metsätyömieskodiksi.
Valtimo ja Rääkkylä sopeutuvat muutokseen
Valtimolla on yhä viisi koulukiinteistöä tarjolla. Osalle on löytynyt jo käyttöä, osa odottaa uusia ostajia. Kunnanjohtaja Pentti Kemppinen kertoo myynnin sujuneen kohtuullisesti – esimerkiksi Karhunpää ja Rasimäki on myyty yrityksille.
Rääkkylässä kyläkouluja oli 1990-luvulla kahdeksan, nyt toiminnassa on enää kaksi. Kunta on pyrkinyt tarjoamaan rakennuksia ensisijaisesti kylätoimijoille. Rehtori Marjut Ahokas muistuttaa, että vaikka päätökset olivat vaikeita ja saivat aikaan vastustusta, niitä pidetään nykyään oikea-aikaisina ja vastuullisina.
Kylien tulevaisuus rakennetaan yhdessä
Itä-Suomen lääninhallituksen sivistystoimentarkastaja Eija Pääkkö toivoo, että koulurakennusten uusiokäyttö suunnitellaan huolella.
– Olisi tärkeää, että näille rakennuksille löytyisi järkevää ja kestävää käyttöä, Pääkkö painottaa.
Myös Itä-Suomen viisaiden työryhmä on esittänyt, että tyhjille koulutiloille löydettäisiin rooli mm. harrastustoiminnassa tai luovan työn keskuksina. Kyläkoulujen aika saattaa olla ohi, mutta rakennusten tarina jatkuu – usein kyläyhteisön omilla ehdoilla ja tarpeista käsin.
Artikkelin on alun perin julkaissut Karjalan Maa -lehti. Tämä julkaisu on osa verkkopohjaista arkistointihanketta, joka kokoaa talteen maakunnallista lähihistoriaa ja paikallista kulttuuriperintöä. Tämä sivusto ei ole yhteydessä alkuperäisen Karjalan Maa -lehden kustantajiin tai oikeudenomistajiin.