Liperin vanha kunnantalo – riidanaiheesta suojelluksi kulttuurirakennukseksi
Karjalan Maa, 20.6.2006
Liperin kirkonkylän keskustassa seisova vuonna 1903 valmistunut jugend-tyylinen kunnantalo on kokenut vuosien varrella monia vaiheita – hallintoa, hylkäystä ja hiljaista kiistelyä. Rakennus, joka pitkään toimi Liperin kunnanvirastona, nousi 1990-luvulta alkaen paikallispoliittiseksi symboliksi: säilyttämisen ja purkamisen väliseksi taistelukentäksi.
Purkuvaihtoehto ja oikeustaistelu
Rakennuksen huono kunto ja epäselvä käyttötarkoitus saivat osan kunnanvaltuutetuista vaatimaan purkamista. Toiset taas pitivät rakennusta kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti niin arvokkaana, että se ansaitsisi suojelun. Valtuusto äänesti purkamisen puolesta, mutta Kuopion hallinto-oikeus kumosi päätöksen.
Tämän jälkeen kunta yritti ohittaa suojelun jättämällä rakennuksen kaavoituksessa ilman suojelumerkintää. Hallinto-oikeus kuitenkin torjui tämänkin ratkaisun.
Kansalaisvaikuttaminen ratkaisi
Rakennuksen pelastamista kannattaneet tahot, kuten Liperin Pitäjätalo -yhdistys ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, vetosivat rakennuksen puolesta. He näkivät vanhassa kunnantalossa paikallisen identiteetin kulmakiven ja muistutuksen ajasta, jolloin Liperi oli yksi maakunnan hallinnollisista keskuksista.
Suojelupäätös ja uusi elämä
Vuonna 2009 Liperin vanha kunnantalo sai lopulta virallisen suojelupäätöksen. Se peruskorjattiin ja otettiin uudelleen käyttöön kesällä 2012. Rakennuksen uusi elämä yhdistää historian arvostuksen ja nykypäivän tarpeet – se toimii nykyisin kulttuuritilana ja yhteisön käytössä.
Vanha kunnantalo muistuttaa, että rakennukset eivät ole vain kiveä ja laastia. Ne ovat kertomuksia menneestä – ja joskus niitä kertomuksia kannattaa puolustaa.
Artikkelin on alun perin julkaissut Karjalan Maa -lehti 20.6.2006. Tämä julkaisu on osa verkkopohjaista arkistointihanketta, joka kokoaa talteen maakunnallista lähihistoriaa ja paikallista kulttuuriperintöä. Tämä sivusto ei ole yhteydessä alkuperäisen Karjalan Maa -lehden kustantajiin tai oikeudenomistajiin.