Rauhaa mieleen jokaiseen
Arkistosta: Karjalan Maa, Perjantaina 23. joulukuuta 2005, N:o 141
Seuraava artikkeli on osa Karjalan Maa -lehden arkistoprojektia. Lehti lopetti toimintansa vuonna 2011. Julkaisemme historiallisia artikkeleita tallennettuina verkkoon kulttuuriperinnön ja tiedon säilyttämiseksi.
Helsingin Postimuseon joulunäyttely johdattaa kävijän suoraan joulupukin myyttiseen maailmaan. Näyttely esittelee lahjoja menneiltä vuosikymmeniltä, joulukortteja sekä lasten kirjoittamia kirjeitä pukille – kirjeitä, jotka puhuttelevat yhtä ja samaa hahmoa lukuisilla kielillä: Santa Claus, Babbo Natale, Papá Noel – tai meille suomalaisille, yksinkertaisesti Joulupukki.
Näyttelyssä selviää, millä pukki liikkuu – poroilla, aasilla vai ehkä valkoisella hevosella – ja missä tämä kaikkien odottama hahmo oikeasti asuu. Onko se Korvatunturi vai kenties jokin muu paikka?
Kirjeitä pukille – miljoonittain
Vuodesta 1958 lähtien suomalainen joulupukki on vastaanottanut peräti 11 miljoonaa kirjettä. Toiveet ovat kirjoitettu huolellisesti kaunolla tai lapsenomaisin tikkukirjaimin, ja osoitteet vaihtelevat mielikuvituksellisesti: "Mr San-Ta Claus, Santa Land Lowaniemi, Finland" tai "joulu pukille kirjotan, korva tutturi".
Eräässä Tapiolasta vuonna 1960 lähteneessä kirjeessä toivottiin lahjoja niin äidille, isälle kuin sisaruksille – lahjatoivelista oli pitkä ja herttainen, täynnä villavaatteita, liituja ja nukensänkyjä.
Remuavat pukit ja eurooppalainen vaikutus
1800-luvun maaseudulla joulunajan hahmot eivät olleet aina lempeitä: nuuttipukit ja muut sarvipäiset naamioituneet kulkijat saattoivat säikyttää lapsia ja vaatia ryyppyjä. Näiden pukkien ja Pyhän Nikolauksen kaltaisten lahjantuojien yhdistyessä syntyi suomalainen joulupukki.
Kaupunkien säätyläiskodeissa pukki oli jo varhain osa jouluperinnettä – usein ankaran isähahmon muodossa, joka toi lahjojen sijaan vitsan, mikäli lasten käytös ei ollut ollut moitteetonta.
Punainen nuttu ja Korvatunturin paljastus
Punanutuinen pukki valtasi joulukortit maailmansotien välissä, ja amerikkalainen vaikutus muokkasi pukkihahmoa lempeämpään suuntaan.
Vuonna 1927 Markus-setä kertoi radiossa pukin asuvan Korvatunturilla – tunturin kolmella korvalla, joiden avulla pukki kuulee lasten toiveet ja kiukuttelutkin. Sittemmin Korvatunturista tuli virallinen joulupukin kotipaikka. Nykyinen osoite on: Joulupukin Pajakylä, 96930 Napapiiri, Suomi Finland.
Joulun kuvastoa korttikuvissa
Näyttelyssä on esillä myös suomalaisten kuvittajien joulukortteja. Martta Wendelinin rauhalliset kuvat, Rudolf Koivun satumaiset näkymät ja Mauri Kunnaksen vilkkaat maisemat kertovat jokainen omalla tavallaan joulun tunnelmasta.
Mukana ovat myös muiden tunnetuiden taiteilijoiden töitä, kuten Tove Janssonin, Kari Suomalaisen ja Pekka Vuoren joulukuvituksia.
Joulupukki-näyttely ei ainoastaan tuo esiin juhlan ilmettä ja historiaa, vaan sen kautta välittyy joulun keskeisin viesti – rauha, toivo ja yhteys yli rajojen.
Artikkelin on alun perin kirjoittanut Pekka Liila Karjalan Maa -lehteen 23.12.2005. Tämä julkaisu on osa verkkopohjaista arkistointihanketta, joka kokoaa talteen maakunnallista lähihistoriaa ja paikallista kulttuuriperintöä. Tämä sivusto ei ole yhteydessä alkuperäisen Karjalan Maa -lehden kustantajiin tai oikeudenomistajiin.