Suomalainen tatti Euroopan ykköseksi
Arkistosta: Karjalan Maa, Torstaina 21. joulukuuta 2000
Seuraava artikkeli on osa Karjalan Maa -lehden arkistoprojektia. Lehti lopetti toimintansa vuonna 2011. Julkaisemme historiallisia artikkeleita tallennettuina verkkoon kulttuuriperinnön ja tiedon säilyttämiseksi.
Suomalainen tatti on vaatimaton mutta arvostettu metsän antimiemme edustaja, joka ansaitsee paikkansa Euroopan sienikeittiöiden ykkösenä. Tutkija Reijo Karttusen mukaan suomalaiset tatit – erityisesti herkkutatti – eivät ainoastaan pärjää kansainvälisessä vertailussa, vaan ne peittoavat makunsa, puhtautensa ja käyttökelpoisuutensa ansiosta muut Euroopan alueilla kasvavat tattilajit.
Karttunen korostaa, että pohjoisen luonnon hitaassa kasvurytmissä muodostunut tatti kehittyy kiinteäksi, maukkaaksi ja aromikkaaksi. Suomessa maaperän puhtaus ja vähäinen teollinen saastuminen tekevät sienistä erityisen turvallisia ja laadukkaita ruokasieniä. “Italiassa ja Ranskassa herkkutattia kerätään enemmän, mutta laatu on usein epätasaisempaa”, Karttunen huomauttaa.
Herkkutatti (Boletus edulis) on Suomessa kerätty ja arvostettu jo sukupolvien ajan, mutta vasta viime vuosikymmeninä sen kaupallinen potentiaali on alettu todella nähdä. Kotimaisten ravintoloiden lisäksi suomalainen tatti on päätynyt yhä enemmän vientituotteeksi – erityisesti Keski-Eurooppaan, missä sitä pidetään gourmet-raaka-aineena.
Karttusen mukaan suomalaisilla olisi vielä runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia sienituotteiden jalostuksessa ja viennissä. “Meillä on Euroopan paras raaka-aine – olisi vain löydettävä keinot, joilla viedä se tehokkaammin maailmalle.”
Artikkelin on alun perin kirjoittanut Reijo Karttunen Karjalan Maa -lehteen 21.12.2000. Tämä julkaisu on osa verkkopohjaista arkistointihanketta, joka kokoaa talteen maakunnallista lähihistoriaa ja paikallista kulttuuriperintöä. Tämä sivusto ei ole yhteydessä alkuperäisen Karjalan Maa -lehden kustantajiin tai oikeudenomistajiin.